Kun puut oli ajettu pois, alkoi uusi työvaihe. Nimittäin oksien kerääminen.
Se vasta olikin mukavaa puuhaa...(Aivan karmeeta!)
Kyllä näin jälkeenpäin miettii, että onneksi on se savotta ohi! Siis oksia oli aivan mielettömästi ja varsinkin suurten kuusien oksat olivat useamman metrin mittaisia ja melkosen painavia käsitellä.
Oksat kerättiin kasoille ja sitten poltettiin.
Oksien keräämisessä meni aikaa reilu viikko, vaikka välillä kerättiin yömyöhään.
Mä en ensin pitänyt ajatuksesta polttaa oksat, mutta kun ei ollu oikeen muita vaihtoehtoja, niin oli pakko. Tontille viriteltiin vesiletku ja mulla oli lisäksi muutama kastelukannu täyteen ladattuna aina käden ulottuvilla. Näillä varotoimilla pärjättiin tosi hyvin, eikä tuli päässyt leviämään kertaakaan.
Yksi pieni sattumus oksia polttaessa sattui: Mulla kärähti molempien silmien ripset, kun heitin palavaan kasaan lisää oksia. Samaan aikaan tuuli pölläytti tulta kohti naamaa. Arvasin heti että kuuma kävi ripsiin, koska silmät tuntuivat jotenkin kamalan tahmeilta. Varmistin asian mieheltä, koska jostain syystä peiliä ei ollut saatavilla tontilla. No nyt ripset on jo kasvaneet takaisin. :)
Jeenni :o)
